2.3.2013

005 - Välineurheilua

Nyt näin ensisanoiksi voisin ilmoitella vaihtotilanteesta: koulumme feilasi jälleen, eikä vaihtoon lähdöstä ole kuulunut yhtään mitään. Piti ihan tarkistaa, että olihan tuo 1.3 annettu infon takarajaksi ja kyllähän se näin oli. Voin sanoa että pettymys oli karvas, niin pitkään ja hartaasti on tullut odoteltua. Nyt toivotaan sitten, että asiasta vastaavat heräilevät horroksestaan ensi viikon alussa ja saisi jo tietää, missä sitä syksynsä viettää...

Viime päivät eivät kuitenkaan ihan kokonaan ole menneet odottelun parissa. Kuten viime postauksessa sanoin, lähdettiin Rukalle pariksi päiväksi laskettelemaan. Reissu oli hyvä! Lähdettiin keskiviikkona illalla liikenteeseen ja automatka Kuusamoon sujui sukkelaan. Hirveästi ei oman musitin mukaan ollut liikennettäkään, toisaalta en kyllä ollut ratin takana. Mökkikin löytyi pienen etsiskelyn jälkeen ja osoittautui ominaisuuksiltaan sopivaksi näin parin päivän piipahdukseen. 

Kaverin kanssa vietettiin torstai rinteessä. Ilma ei ollut ihan mikään parhain; lunta tuli päivän mittaan enemmän tai vähemmän eikä näkyvyys ollut huippu. Rinne tuppasi silmissä muuttumaan harmaaksi mössöksi. Myös populaa oli ehkä omaan mieltymykseen liian paljon. Vietettiinkin siis aikaa myös kaakaon parissa. 

Minttukaakao ja karkkikaakao! Jälkimmäinen olisi ollut parempaa, minttukaakao oli liian viinainen.

Rinteet Rukalla ei ole lemppareitani. Olen tykästynyt metsäreitteihin, joissa voi myös omia reittejä kehitellä eikä tarvitse seurata syviä uria. Irtolumi ja rinteen sivuilla olevat itsestään muovautuneet pikkuhyppyrit ovat parasta. Huonon näkyvyyden takia en näihin oikein käsiksi päässyt, mikä vähän harmitti. Aika kului sitten käännöksiä hioessa. Plussaa täytyy Rukalle tosin antaa hisseistä. Tosi harvoin tarvitsi käyttää ankkurihissiä, vaan matkat sujuivat lautailijaystävällisesti tuolihisseissä. Ankkurihissit kun tuppaavat pitemmän päälle rasittamaan reittä ja monesti niissä paikoissa, joissa on vain ankkurihissi, ylösmeno on pitemmän päälle varsin kivuliasta. 

Perjantai päinvastoin oli sitten täydellinen rinnepäivä. Aurinko pastoi täydeltä terältä, pakkasasteita mukavan kiprakat -7 ja populaakin torstaita huomattavasti vähemmän. Pääsin jopa hyppimään ja vähän testailemaan puuteriluntakin. Kolme tuntia nautittiin laskemisesta, jonka jälkeen olikin paluu Oulun perukoille. 

Tyhjä rinne ja täydellinen sää.
Tätä lisää kiitos!
Vaikka kaatumisia ei tämän kerran reissuun onneksi kuulunut, ihan ilman vahinkoja ei päästy. Sitoessani lautaa jalkaan torstain viimeistä laskua varten, astuin vahingossa kiristyssiteen päälle ja se katkesi. Onneksi kyseessä oli alempi side ja sain laskettua mäen normaalisti alas. Rukan kylä ei varaosilla osannut auttaa, tarjosi vain uusia siteitä lähtöhinnaltaan 130€. Perjantaiksi vuokrasin sitten laudan vuokraamolta. Ajoi asiansa, vaikka eihän siinä samaa tuntumaa ollut kuin omassa tutussa. 



Ei auttanut kun alkaa siis vähän tutkimaan uusien siteiden ostomahdollisuuksia. Ajattelin uudet käydä nappaamassa nyt lauantaina Oulusta alennusmyynneistä, mutta torstaina hintatasoja netistä tutkiessani törmäsin tähän helmeen: 
Rome SDS Strut - http://www.romesnowboards.com/bindings/strut/
Tuo väri on jotain niin hienoa, että jäin heti tuijottelemaan näitä pitemmäksi aikaa. Päätin tehdä pientä tutkimusta ja korean ulkonäön lisäksi totesin siteiden sopivan täydellisesti omaan laskutyyliini. Pelkän temppuilun sijaan nämä siteet on suunniteltu kokeneelle laskijalle monipuoliseen all-mountain -käyttöön, johon laskeutuvat mm. kruisailu niin rinteessä kuin metsässäkin. Mainosteksti lupaa agressiivista pitoa ja herkkää tuntumaa lautaan. Hinta vain oli melkoisen suolainen; jenkkiläisissä kaupoissa nämä olisi irronneet hintaan 130-150$ + n. 60$ postikulut. Vaihtokurssi sinänsä olisi ollut suotuisa, mutta tuohon olisi tullut päälle vielä tullit ja alvit, eikä loppuhinnasta olisi ollut mitään tietoa, todennäköisesti olisi kivunnut lähemmäs 200€. 
Noh, kohtalo puuttui kuitenkin peliin! Saksalais-itävaltalaisesta nettikaupasta nämä irtosivat hintaan 160€ sisältäen postikulut, kyseessä oli vieläpä kaupan viimeinen pari. Kävin vielä tänään kaupoissa tekemässä pientä hintavertailua, mutta todettuani vakavasti otettavien siteiden hintojen pyörivän 150€ molemmin puolin, ei ostopäätöstä tarvinnut enää lykätä. Korallin väriset unelmat saan siis todennäköisesti parin viikon sisään ja tarkoitus olisi vielä tämän kuun puolella käydä testailemassa Himoksella. 

Oma lauta ja uudet siteet eivät ehkä väreiltään ole match made in heaven, mutta toisaalta vastavärit on muodissa ja onhan tuo huvittavan pirtsakka yhdistelmä, omistajansa näköinen ;)
Jälkeenpäin huomattiin kyllä, että tuon rikkoutuneen siteen osan olisi voinut vaihtaa uuteen. Ei kuitenkaan harmita uusien siteiden osto. Ensinnäkin kun vertaa vanhan ja uuden siteen rakennetta, on ero kuin potkuautolla ja ferrarilla. Uusissa siteissä oman maun mukaan asetusten säätäminen onnistuu lähes jokaisesta rakenteen-osasta. Kaiken tuon rakenne-eron täytyy näkyä laskettavuudessa ja laudan ohjailtavuudessa... Toisekseen, vanhat olivat iältään jo lähemmäs kymmenen vuotta ja koko lumilautapaketin uusiminen on ollut suunnitelmissa. Nyt on uudet laadukkaat siteet, jotka toivon mukaan kestävät sen toisen kymmenen vuotta, ja noiden ympärille on sitten helppo alkaa uusimaan lautaa ja kenkiä parin vuoden päästä.  

Tuli nyt vähän tällainen lautailuhifistelypostaus! Todennäköisesti se ei muita kiinnosta kuin minua, mutta tämä oli hyvä päästä purkamaan tänne, niin ei tarvitse kavereita enää kiusata :D 

Ensi viikolla taas arkea ja Tampereella pyörimistä! Ja vihdoin se informaatio vaihdosta...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti